Frans Eskil Ditzler

Apteekin Perustaja

Apteekkari Ditzler oli anonut Lääkintöhalli- tukselta lupaa saada siirtää sivuapteekkia Pöytyältä Paimioon. Tähän anomukseen lääkintöhallitus suostui sillä ehdolla, että Pöytyän sivuapteekkia ei saa sulkea ennen kuin sinne on perustettu itsenäinen apteekki.

Paimion sivuapteekin Ditzler avasi v. 1898. Hiljaisesta alusta tämän sivuapteekin resep- tuuri kasvoi kuudessa vuodessa 3862 reseptiin. Sivuapteekin ensimmäisenä hoitajana oli 1.7.1898 alkaen farmasian opiskelija Birger Vegelius, joka oli tullut Kasken apteekin kirjoihin oppilaana 1.12.1893 ja valmistunut farmaseutiksi 17.7.1896. Vuoden 1905 alusta Paimiosta tehtiin itsenäinen apteekki.

Tästä sivuapteekkinsa menetyksestä Ditzler lienee ollut kovasti harmissaan, sillä apteekin arkistosta on löytynyt ote Paimion kunnanlääkärin lausunnosta lääkintöhalli- tukselle. Lausunnossa kunnanlääkäri mainitsee, että Ditzler on lausunut hänelle uhkauksen, että tämä sulkee heti Paimon sivuapteekkinsa, jos lääkintöhallitus päättää perustaa Paimioon itsenäisen apteekin. Tämän lausunnon johdosta sai Ditzler lääkintö- hallitukselta 26.4.1904 huomautuksen, että hän on velvollinen pitämään sivuapteekkia auki kunnes lääkintöhallitus antaa luvan sen sulkemiseen.

Menetettyään sivuapteekkinsa oli apteekkari Ditzlerillä taas uusia suunnitelmia, joiden toteutumisesta mainitaan piirilääkäri Martolan pitämän tarkastuksen pöytäkirjassa 27.12.1907. Siinä kerrotaan, että apteekki on 24.11.1907 avattu uudessa, Ditzlerin rakennuttamassa apteekkitalossa, Kaskenkatu l:ssä. Tässä tarkastuspöytäkirjassa on melko suppea selostus uudesta apteekkihuoneistosta ja sen sisustuksesta. Seuraavan tarkastuksen 27.3.1909 tehnyt apteekintarkastaja I. Hellström sen sijaan on kuvannut apteekin perusteellisesti, alkaen ulko-ovesta, joka on tammea ja koristettu rautaan pakotetulla apteekin tunnuksella, saksanhirvellä. Runsaat neljä sivua pitkä konekirjoitettu selostus päättyy loppulausuntoon:

"Hvad apoteket i öfrigt beträffar har, säsom af ofvanstäende korta beskrifning framgär, apotekar Ditzler icke shytt nägra kostnader för att fä detsamma i ett shick, som icke allmänt betydligt över- träffas hvad man hos oss är van vid ifräga om utrustning och inredning af apotek, utan äfven är füllt jämförbart med det bästa man är i tillfälle att se i frägavarande afseenden i kulturländernas storstäder. Utom stora ekonomiska uppoffringar, har det fordrats icke ringa omtanke och praktisk fackmannablick att uttänka och beakta allt sä i minsta detalj som skett. Apoteket utgör mönsterapotek för värt land ifrägaom lokal och utrustning."

"Mitä apteekkiin tulee, niin kuten yllä olevasta lyhyestä kuvauksesta käy ilmi, Ditzler ei maksa mitään kustannuksia saadakseen sen tavalla, jota ei yleensä paljon ylitä se, mitä maassamme yleisesti tiedetään apteekkien varustelun ja sisustuksen suhteen, mutta joka on myös verrattavissa parhaaseen, mitä sivistysmaiden suurissa kaupungeissa voidaan nähdä. Suurten taloudellisten uhrausten lisäksi on vaatinut melkoista harkintaa ja käytännöllistä ammattimaista silmää suunnitella ja harkita kaikkea mitä on tapahtunut. Apteekki on maamme malliapteekki toimitiloiltaan ja laitteiltaan."

Uuteen huoneistoon muutettuaan Kasken Apteekki kasvoi ollen v. 1908 Turun toiseksi suurin apteekki. Edellä oli vain Turun IV apteekki. Reseptejä oli tällöin 24 723. Jo v. 1919 järjestys kuitenkin alkoi muuttua Aurajoen toisella puolella sijaitsevien apteekkien kasvaessa. Henkilökuntaluetteloa ei alkuaikoina ylläpidetty vuosittain, vaan pestattaessa uusi apulainen, hänen nimensä kirjattiin edellisen pestatun jälkeen. Vasta vuodesta 1917 alettiin henkilöluetteloa kirjoittamaan vuosittain. Varhaisimmilta vuosilta löytyy seuraavia nimiä:

• John Gustaf Grönberg
• Fritjof Levisan
• Bruno Lindgren
• Birger Vegelius
• Karl Johan Schröder
• Karl Johan Oskar Nyman
• Nikolai Selim Eberhard Foch
• Johan Eberhard v. Schanz
• Urho Johannes Sorsimo
• Max Rydman
• Torsten Evert Laine
  

Fr. E. Ditzler oli aikoinaan ammattikuntansa suuresti arvostama jäsen. Tätä osoittaa sekin, että hänet valittiin vuonna 1897 perustetun Suomen apteekkariyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, jona hän toimi kolme vuotta. Vuonna 1908 oli apteekkioikeuskysymys yleisen huomion kohteena lääkintöhallituksen tehtyä esityksen apteekkioikeuksien uudelleen järjestämiseksi. Tämä ehdotus sai apteekkiväen kuohuksiin. Farmasiankandidaattiklubi ja Farmaseuttinen yhdistys kutsuivat yleisen vastalausekokouksen marraskuun 29. päiväksi 1908 koolle Helsingissä. Kokoukseen oli kutsuttu maan kaikki apteekkarit, proviisorit ja farmaseutit.

Ditzler oli laatinut laajan kirjallisen selostuksen kysymyksestä ja osallistui muutenkin aktiivisesti käytyyn keskusteluun. Hänet valitiin parin muun henkilön lisäksi toimittamaan kokouksen julkilausuma Keisarilliselle Senaatille. Ditzler oli xnyös yhtenä jäsenenä apteekkariyhdistyksen tämän jälkeen asettamassa komiteassa, jonka tehtävänä oli selvitellä apteekkioikeuskysymyksiä. Ditzler itse on varmaankin ollut ylpeä apteekistaan. Hän antoi jonkun tuntemattoman taiteilijan kuvata lyijykynäpiirroksin apteekkia sekä ulkoa että sisältä muuttaen uuteen rakennukseen Kaskenkatu I:ssä. Ditzler antoi myös valokuvaajan ottaa kuvia apteekin sisustuksesta. Näistä kuvista on tehty myös painolaatat. Apteekin kunnosta pidettiin myös hyvää huolta. Tarkas­tuspöytäkirja kertoo edelleen, että "myynti- huoneen sisustus on uudelleen poleerattu ja kellarin katot maalattu".

Ditzler seurasi ilmeisen tarkoin kehitystä apteekkialalla säilyttääkseen apteekkinsa ajan tasalla. Tarkastuspöytäkirjassa 8.12.1911 mainitaan, että apteekkiin on hankittu sähkövoimalla käyvä pulverikapselien puhalluskone sekä tablettikone. Aktiivisen farmasian alueella tapahtuneen toimintansa lisäksi apteekkari Ditzler osallistui myös Turun kaupungin asioiden hoitoon kuuluen kaupungin valtuustoon.

Apteekkari Ditzler sairastui vakavasti ja sai vapautuksen apteekin hoitamisesta 21.6.1920. Tämä jatkui aina hänen kuolemaansa saakka 28.5.1921. Apteekin hoitajana oli proviisori Johan Reihold Äkerman.